Minkälaista uratietoa oikein tarvitaan?

Turun AMKin avaintoimijoille ja seudun opoille suunnatun kyselyn tuloksia

Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin uraseurantatiedon keräämisen ja hyödyntämisen kysely Turun AMKin avainhenkilöille ja Turun seudun opinto-ohjaajille. Kysely toteutettiin Turun AMK:n henkilökunnan osalta kaksivaiheisena syksyllä 2015 ja seudun opojen osalta alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun sisältä vastauksia saatiin 14 ja ulkopuolisilta vastaajilta 13. Tilastollista tarkastelua vastauksille ei voi tehdä, koska määrät ovat pieniä. AMKin avainhenkilöitä ovat opinto-ohjaajat, päälliköt, ura- ja rekrypalveluiden työntekijät sekä markkinointihenkilöt (AMKin avaintoimijat). AMKin ulkopuoliset vastaajat olivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajia (toisen asteen opot).

Vastaajilta pyrittiin selvittämään mitä ura- ja työllistymistiedon lähteitä he käyttävät työelämäläheisyyden liittyvän palautteen keräämiseen. AMKin avaintoimijoiden mielestä keskeisiä olivat opiskelijapalautekyselyt sekä valtakunnalliset uraseurantakyselyt, kuten esimerkiksi 5-vuotiskysely. Turun AMKissa ei ole kerätty uraseurantatietoa sitten vuoden 2013. Toisen asteen opot nostivat esiin myös valtakunnalliset uraseurantakyselyt sekä koulutus- tai koulutusohjelmakohtaiset opiskelijapalautekyselyt. Avoimissa vastauksissa toisen asteen opot nostivat keskeiseksi työelämäläheisyyden lähteeksi Ammattinetin video- ja haastattelumateriaalit, korkeakoulujen opiskelija- ja alumnihenkilökuvat sekä blogit ja vastaavat materiaalit, joista löytyy yksilöiden uratarinoita ja oman alan löytymiseen liittyviä kertomuksia. AMKin avaintoimijat taas mainitsevat järjestöjen keräämän palautteen jäseniltään sekä yritysyhteistyön.

Työllistymiseen ja työuriin keskittyvät tietolähteet olivat samat molemmilla ryhmillä ja vastaukset ovat hyvinkin vertailukelpoisia. Toisen asteen opot näyttäisivät käyttävän huomattavasti enemmän erilaisia viranomaisten ja järjestöjen ylläpitämiä uratietosivustoja, kuten tilastokeskuksen, kauppakamarin, ELY-keskuksen ym. sivustoja ja tietokantoja. Tästä tuloksesta voisi päätellä, että toisen asteen opot ohjaavat huomattavasti enemmän opiskelijoitaan eri aloille ja siksi heille esitetään kiperiä kysymyksiä eri alojen uravaihtoehdoista. AMKin avaintoimijoista osa oli muuta henkilökuntaa kuin opoja, ehkä siksi he eivät tarvitse päätyössään niin paljoa tilastotietoa kuin esimerkiksi lukioiden opot. Uratiedon seuraaminen on enemmän taustaa omalle työlle, johon sitä ei suoraan edellytä. Useiden kanavien ja sivustojen seuraaminen vie paljon aikaa ja vaatii oman keskittymisensä.

Vertailtavia lukuja ja uratarinoita

Toisen asteen opojen toiveissa oli kaksi päälinjaa. Toivottiin selkeitä sähköisessä muodossa olevia lukuja, joita on helppo vertailla ja näyttää opiskelijoille. Lisäksi toivottiin uratarinoita, joita löytyisi suoraan hakukohteiden kotisivuilta esimerkiksi blogijuttuina tai videoina. Tarinaan opiskelijan on helppo samaistua ja ymmärtää urapolkua. Henkilökohtaisuutta toivottiin myös siten, että lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut tulisi kertomaan, miten hänen polkunsa on kulkenut. Toivottiin esimerkiksi AMKissa opiskelevan käyvän entisessä koulussaan kertomassa uudesta opiskelustaan ja urastaan. Tiedon toivotaan olevan ihan perustietoa, koska lukiolaisilla ei vielä ole selkeää käsitystä monistakaan ammateista.

Myös AMKin avaintoimijat painottivat vastauksissaan henkilökohtaisuutta ja uratarinoita, jotka pitää olla loogisesti hakukohteiden kotisivuilla samassa yhteydessä, jossa kerrotaan hakukohteen pääsykriteereistä. Toivottiin myös lukuja ja ammatteja, joihin koulutuksella on mahdollista hakeutua. Korostettiin myös selkeitä lukuja, graafeja sekä vertailtavuutta. AMKin avaintoimijoiden vastauksissa tuli esille myös tarve tietää yhteiskunnan trendeistä, syntyvistä ja poistuvista työnkuvista ja ammateista. Yksi tapa trendien selville saamiseksi olisi tiiviimmät suhteet alumneihin. Yksi yhteistyökuvio alumnien kanssa on mentorointimalli, jonka soveltamista toivottiin. Molemmissa vastauksissa toivottiin tietoa vuoden-kahden päästä valmistumisesta. Silloin henkilö on jo todennäköisesti päässyt oman alansa töihin.

Työllistymistietoa ja työllistymistaitoja

Määrällisestä työllistymistiedosta tärkeimpänä kummassakin ryhmässä pidettiin työllistymistietoa. Toisaalta mainittiin myös, että työllistymisaste ja työttömyysaste eivät kuvaa samaa asiaa. Henkilö, joka ei ole työllistynyt, voi suorittaa jatko-opintoja eikä siten ole työtön. Tieto työttömyysprosentista on tärkeämpi kuin työllisyystieto. Palkkakehitys oli tieto, jota myös kaivattiin. Työllistymistiedon laadullisen tiedon hyödyllisyysarvioissa oli jonkin verran hajontaa toisen asteen opojen ja AMKin henkilökunnan kesken. AMKin väki piti hyödyllisenä ainoastaan työn sisältötietoa sekä tietoa, vastaako työ koulutusta. Toisen asteen opoista osa piti näiden lisäksi hyödyllisenä työsuhteen luonnetta, työnantajatietoa ja työpaikan sijaintia. Tarinat, esimerkit ja työelämätaitojen havainnollistaminen ovat erityisesti lukiolaisille hyviä juttuja. Konkreettisuus on tärkeää!

Myös työuran kehittymisestä kerätystä tiedosta AMKin avaintoimijat pitivät tärkeänä urapolun eri vaiheita, kun toisen asteen opot näkivät tärkeänä myös ensimmäisen työpaikan ja valmistumistiedon. Korkeakoulutusta koskevasta tiedosta molemmat pitivät tärkeänä tietoa työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista.Kysyttäessä tulevaisuuden koulutus- ja tietotarpeita esille nousee työelämän kehittyminen ja uudistuva työelämä. Tarvitaan moniosaajia ja erilaisia opiskelupolkuja, näistä toivotaan tietoa ja esimerkkejä. Nämä tarpeet tulivat esille sekä toisen asteen, että AMKin omista vastauksista. Parissa vastauksessa toivottiin myös nykyisten tietolähteiden avaamista ja opastusta niiden tulkitsemiseen.

Toisen asteen opojen ja AMKin avaintoimijoiden vastausten erot selittyvät lähinnä sillä, että toiselta asteelta kaikki vastaajat olivat opinto-ohjaajia, kun AMKin omien vastaajien joukossa oli myös päälliköitä sekä markkinointi ja rekrypalveluiden työntekijöitä. Opot ja rekrypalvelu käyttävät uratietoa selkeästi opiskelijoiden ohjaukseen, kun taas päälliköt käyttävät sitä koulutuksen sisällön suunnitteluun, markkinointihenkilöt hakumarkkinointiin. Kyselyiden tuloksista saadaan kuitenkin viitteitä siitä, millaista uraseurantatietoa tarvitaan ja miten sitä parhaiten saataisiin hyödynnetyksi.

Molemmissa vastauksissa tärkeää olivat selkeät helposti saavutettavat luvut, kaaviot sekä vertailtavuus. Lisäksi nostettiin esille henkilökohtaisuus, konkreettisuus ja uratarinat. Näiden molempien pitää olla helposti saatavilla sähköisesti, oikeassa paikassa, hakukohteiden esittelyjen yhteydessä.

TEKSTI: Satu Helmi ja Päivi Killström, Turun ammattikorkeakoulu